Eurohpá ruvkedoaimmaid ruonán bassan

by Dec 16, 2021latest news

Eurohpá ruvkedoaimmaid ruonán bassan

Miehtá Eurohpá leat ođđa ruvkefitnut brándejuvvon ođđasit buhtisin, ruonán ja vealtameahttumin dálkkádatdoaimmaid ektui. Duohtavuohta lea guittotge hui earálágan.

Maŋimuš jagit leamašan ruvkeprošeavttaid fámolaš lassáneami áigi ja guovllut, gos leat lobit ruvkedoaimmaide leat viidon Irlánddas, Fennoskándias ja miehtá Eurohpa.

27% Irlándda dásseválddi ja 25% Davvi -Irlándda eatnamiin leat ruvkedoaimmaid vuollásažžan ja doaibmanlohpeguovlluin 10% leat dušše ovtta fitnodaga, Dalradian Resources -fitnodaga hálddus.

Seamma áigge Davviriikkat leat mieđihan ruvkelobiid miljovnnaid hektáraid guovlluide, maiddái Sápmái, Sámi álgoálbmoga ruovttuguvlui.

11 % Suoma eanavuođus lea sierralágan ruvkedoaimmaide gullevaš lobiid vuollásažžan (2122 km2 lea aktiivvalaš dutkamiid vuollásažžan ja 25 361 km2 várremiid vuollásažžan, ja dasa lassin leat dutkan- ja várrenlohpeohcamušat eará guovlluide), Norggas 6 698 km2 leat dutkandoaimmaid vuollásažžan ja Ruoŧas 10 290 km2. Metálla buvttadeapmi Suomas ja Ruoŧas lea lassánan mearkkašahtti olu maŋimuš logi jagis.

‘Ruoná molsašupmi’’?

Guokte ođđa dutkanálgaga Yes to Life, No to Mining ((YLNM, Eallima bealis ruvkkiid vuostá) -fierpmádagas  dutket mo dát riikkat – ja ruvkeindustriija – isket viiddidit ruvkedoaimmaid ja geahččalit navdit metállaroggama dálkkádatrievdama eastadeaddji doaibman. Dát danin, vai riikka siste sáhttá láhčit saji álkibut buvttadit nu gohčoduvvon ‘strategalaš’, ‘krihtalaš’ ja ‘sirdásan’ minerálaid, mat dárbbašuvvojit ođasmuvvi energiijai, fievrredeapmái, soahteveaga váras ja digitála teknologiijai.

EU doarjagiin ja iežaset fálu sihkkarastima dihtii, Eurohpá riikkat leat dahkamin riikkasis ruvkedoaimmaid lasiheami geasuheaddjin, ja seammás dat fievrredit viiddis PR kampánnjaid, mat málejit ruvkedoaimmaid ruonán ja govvemiin dan njunuš doaibman dálkkádaga rievdama eastadeamis.

Norga dahkagođii dán jo árrat, dadjá Svein Lund, okta Fennoskándia raportta čálliin:

“Jagis 2013 Norgga ráđđehus dagai minerálastrategiija, mas dat dajai, ahte minerálaroggan galgá lasihuvvot ja bázahusaid leiken merrii lea dohkkehahtti. Movttiidahttin roggamiidda ledje boađut stáhtii ja gielddaide sihke bargosajit. Dalle ii hállojuvvon ‘molsašuvvamis ruonán’. Dat bođii golbma jagi maŋŋá… Fáhkkestaga buot ruvkefitnodagat ja daid ovttasbargoguoimmit šadde ‘ruonán’. Dát lei issoras stuorra PR goansta daidda. Maŋŋelabbos, go Davvi-Norgga fylkkat hábmejedje iežaset ruvkestrategiija, dat bukte ovdan dušše beare áidna sivvan  ruonán molsašuvvama.”

Ruossalaš beroštumit

Ovdáneapmi dán guvlui čujuha dasa, ahte ruvkedoaibma lea hejot ráđđejuvvon miehtá Eurohpá. Ráđđehusain lea geatnegasvuohta suodjalit birrasa ja iežaset olbmuid, ovdamearkka dihtii stivremiin industriija sin bealis. Guittotge, máŋggaid logijagiid bistán neoliberála kapitalismmas dat leat váldán rolla, mas dat veahkehit vahágiid dagaheaddji industriijaid dego ruvkedoaimma, ja ođadit mearrádusaid daid bealis dainna doaivvuin, ahte oččošedje olgoriikalaš investeremiid, smávva rogganmávssuid ja vearuid.

Dat ruvkefitnodagat, mat doibmet Davviriikkain ja Irlánddas dahket buot maid sáhttet vai sáhttet ávkkástallat ruossalas oainnuid dálkkádatkriisa áigge. Dat addet alddiineaset ruoná gova ja buot vejolaš sajiin ovttastahttet projeavttaideaset lassáneaddji sirdásanmetállaid jearalmassii.

Davvi Irlánddas ovdamearkka dihtii ruvkefitnodat Dalradian Resources lea rievdadan vuogi hállat almmolaččat dan Curragihault prošeavttas ii golleruvkin, nugo dat lei álggos máidnojuvvon, muhto golle-veaike-silbaruvkin. Veaikki ja silbba atnet laktásit eanet ođasmuvvi energiijai sirdáseapmái go golli.

Norggas Nussir ASA ruvkefitnodaga plánen ruvki Riehppovutnii čuoččuhuvvo leat máilmmi vuosttas nollaluoittát veaikeruvki. Muhto fuolakeahttá das ahte dan čuoččuhit leat bistevaš, fitnodat pláne bálkestit ruvkedoaimmas šaddan bázahusaid njuolga lagaš luossavutnii ja dagahivččii maiddái issoras stuorra váikkuhusaid badjedillái. Fitnodat lea maid eahpelihkostuvvan sihkkarastit friija, ovddalgihtii ja informerejuvvon miehtama (FPIC) -prinsihpa ollašuhttima daid sámi servošiin, maidda prošeakta vejolaččat dagaha vahága. Dát rihkku ILO 169 soahpamuša, man Norga lea vuolláičállán.

Čáppa sánit ja duohtavuohta vuostálaga

Ruvkeindustriija govvideapmi ođđa tearpmaiguin dálkkádaga vuhtiiváldin ja lohpádusaid dan viidáneamis lea buktán dáhkádusa das, ahte Eurohpás  ruvkeindustriija meroštallojuvvo alimus standárddaid deavdin.

Sihke ráđđehusaid ja fitnodagaid dáhkidemiid oaivilin lea fápmudit nama ‘ruoná ruvkedoaibma’ ja váidudit daid Eurohpá olbmuid fuola, geat atnet ruvkedoaimma vahátlažžan ja čielgasit ii-bistevaš industriijan.

YLNM dutkamuš guittotge čájeha, ahte ráđđehusaid ja fitnodagaid ságain ja dilis ođđa minerálarogganguovlluin Eurohpás lea stuorra earru. Dat dagaha stuorra eahpádusaid EU ja dan lahttoriikkaid čuoččuhusaide das, ahte Eurohpálaš ruvkedoaibma ovddasta alimus standárdda, mii vuoigadahttá oaffaruššat ođđa guovlluid ruvkedoaimma atnui.

Professor Tero Mustonen, IPCC raportta váldočálli ja okta YLNM Fennoskándia dutkamuša dahkkiin, dadjá , ahte Suopma, gos tearbma “ruoná ruvkedoaibma” vuosttasin populariserejuvvui, lea guhkkin eret ‘vásttolaš’ ruvkedoaimma utopiijas:

“Suopma ja Davviriikkat galggašedje leat njunnošis globála luonddusuodjaleami ja vuoigatvuođalaš áššiid ektui ja danin lea hui morašlaš, ahte álbmogiidgaskasaš fasáda duogábealde mii gávdnat heahpatmeahttun váldepolitihka, vuovdnáivuođa ja dievaslaš berošmeahttunvuođa várrugasvuođa prinsihpain, go lea gažaldat ruvkedoaimmain min eatnamiin, main muhtimat leat Eurohpá maŋimuš luondduviđá meahcit. Álbmot galgá oažžut diehtit dáid áššiin dán dássebealát, dássedettolaš ja dieđalaš árvvoštallamis, mii lea almmustahttojuvvon otne.

Mustonena analysa dorjot máŋggat dutkamušat ruvkelihkuhisvuođain ja ruvkkiid eahpelihkostuvvan jođiheamis Davvi-Eurohpás, mii muitala guhkkin eret bistevaš ja buhtes industriijas. Buorre ovdamearka lea Talvivaara/Terrafame nihkkel-siŋka-kobolta(urána) ruvki Nuorta-Suomas, mii geavahii ođđa biolátna luvvadanteknologiija dáid minerálaid roggamii heittogis ávdnasis. Gitta rahpama rájes ruvki lea dagahan jámma issoras stuorra mirkkobázahusgolgamiid birrasa čázadagaide. Dáid golgamiid dagahan vahát joatkašuvvá ain. Dáid váikkuhusaid lassin, ruvki (man stáhta válddii háldosis biraskatastrofa dagahan konkurssa maŋŋá 2012/3), máidnojuvvo dál málleovdamearkan ‘buhtes’ minerálaroggamis Suoma álggahalli báhttergávppi váras.

Bisnes-nugo-dábálaččatge

Sihke Fennoskandias ja Irlánddas YLNM ođđa dutkanbohtosat čájehit mo ruvkeindustriija joatká heahkkadehálaš ekosystemaid bilideami, servošiid vealaheami ja álgoálbmogiid vuoigatvuođaid rihkkuma fuolakeahttá nu gohčoduvvon máilmmi dási reguleremis.

Doaimmaheaddji ja okta raportta čálliin Arne Müller dadjá, ahte maiddái Ruoŧas ruoná sirdáseapmi lea geavahuvvon vuoigadahttit buot ođđa ruvkedoaimmaid fuolakeahttá das leago dat dahkamušain ođasmuvvi energiija buvttademiin vai ii:

“Ruoŧas olles ruvkeindustriija iská čájehit iežas fossiila-friijaservodahkii sirdáseami oassin. Lea duohta, ahte olu metállat leat dárbbašlaččat ođasmuvvi energiija ja elektronalaš fievrruid buvttadeamis, muhto ođđa ruvkeprošeavttaid gaskkas leat maid ovdamearkka dihtii olu golleruvkkit, main ii leat mihkkige dahkamušaid “ruonái” sirdásemis.

Business-as-usual, dábálaš bisnesvieruid mielde doaibmama sáhttá maid atnit EU dilsivuohtan gieđahallat minerálaid vuođđomateriála buktima EU olggobeale riikkain, earenomážit eanaspáppa máttit oasi riikkain. Eurohpá komiššuvdna lea máŋggaid gerddiid geahččalan navdit Eurohpá ruovtturiikkaid ruvkedoaimmaid earáláganin go eanaspáppa máttaosiid funet stivrejuvvon ruvkedoaimmat leat. Guittotge seamma lágádus biehttala gieđahallamis eahpevuoiggalaš ja rievideaddji gávppašangaskavuođaid nu gohčoduvvon “goalmmát riikkaiguin” dahje váldimis vuostá ávžžuhusaid darvánit massiivvalaš luondduváriid ja energiija badjelmeari golaheapmái Eurohpás ja dan láhkai geahpedit dárbbu minerálaroggamiidda globála dásis.

Nuppástuvvamat

Duođaštusat das, ahte massiivvalaš eanaspáppa viidosaš márkanfievrredeami eavttuiguin jođihuvvon ruvkedoaimma viidáneamis boahtá leat ekologalaččat duođalaš negatiivvalaš váikkuhus min figgamušaide njoazidit dálkkádaga rievdama ja rievdamii sajáiduvvamii. Maiddái báikkálaš servošiid olmmošvuoigatvuođaid máilmmi viidosaš badjelgeahččan boahtá váikkuhit seamma láhkái.

Báikkálaš servošat ruvkedoaibmaguovlluin sihke Irlánddas ja Fennoskándias dihtet dán ja oidnet, ahte ruonán bassan lea dušše goansta oažžut ruvkedoaimmaid dohkkehuvvot – industriija, man dihtet vahágahttit olbmuid ja luonddu – ekologalaš kriissa áigge.

Ruvkedoaimma vuostálastin lea lassánan Eurohpás, nugo maiddái cealkámušat stáhtaide das, ahte mii eat sáhte beassat dálkkádatkriissas ruvkkiid vehkiin. Rivttes láhkai stivrejuvvon ruvkeindustriija sáhtašii leat álgu. Dolin álggahuvvon ja ain joatkašuvvi eanaspáppa máttaosiid rievideami lea dehálaš gieđahallat. Báikkálaš- ja birasorganisašuvnnat čuoččuhit maid dárbbu joatkit guorahallama gávdnat vugiid ollašuhttit dálkkádatvuoiggalašvuođa.

“Gáibádusat Irlándda dásseválddi ja Davvi Irlándda ráđđehusaide lassánit, vai dat dovddastivččii, ahte mii eat sáhte ruvkkiid vehkiin ceavzit dálkkádatkriissas. Maiddái servošiid dásis jođihuvvon ovdamearkkat gávdnat molssaeavttuid dálkkádatkriissas olggos beassamii ja vuoiggalašvuođa ja bissovaš ráfi oažžumii olbmuid ja olbmuid ja eatnamiid gaskii. “Báikkálaš servošiid čuoččuhus Irlándda sullo ođđa ruvkedoaimmaid ektui lea čielggas – gudnejahte min eallima, dahje vuordde vuostálastima”, dadjá Lynda Sullivan, Irlándda sullui guoski oasi čálli.

Buot dettolamos gažaldat ii leat, gos ođđa ruvkedoaimmat galget čađahuvvot, nugo Eurohpá stáhtat ja Eurohpá Uniovdna geažidit. Buot dehálamos lea mo mii sáhttit dakkaviđe ja dramatihkalaččat geahpedit dárbbu ráhkadit ođđa ruvkkiid. Dát lea gažaldat, mii čuohcá dán suorggi vuođđoáššái – badjelmeari golaheapmái, eahpevuoiggalašvuhtii ja nohkameahttun ekonomalaš buresbirgejumi lasiheapmái.

(Translation from English to Northern Sami: Ritva Torikka) 

join our e-list

3 + 11 =

Share This